30. heinäkuuta 2014

Massailua - sisäelimiä ja sikiöitä

Viime päivät on ollut äärettömän tylsiä koska kipeä käteni ei salli rakennella nukkekotia. Mikä sääli! En silti ole ollut aivan toimettomana. Hoksasin että ranne ja tenniskyynärpää kestää hyvin kevyen massailun joten tässä näkyy parin päivän tuotoksia.

On siis sanomattakin selvää, että Château de Gödinissä harrastetaan kannibalismia.

Tarjolla ensin aivoja, nammmmmm! Tuli tehtyä aikamoinen läjä. Nämä herätti jonkin verran keskustelua harrastajien keskuudessa, mutta mielestäni nämä ovat lakkauksen jälkeen erittäin hyvät. Oh, aivoja...



Nuo lautasella olevat on vähän levinneet kun sieltä on otettu haarukalla palasia, heh. Tuossa on mittakaavaa antamassa hammastikku. En ymmärrä miksi blogger tahtosi välttämättä kääntää tämän kuvan näin!

Tämä ei loppunut vielä tähän. Mikäs sen parempaa herkkua kuin tuore sydän? Näitäkin tuli muutamat. Châteaun illallisia odotellessa... 



On vähän siinä ja siinä onko nämä ihan mittakaavassa, onkohan ihmisen sydän sen oman nyrkkinsä kokoinen? Vertailin näitä sirokätiseen Anastasya-nukkeen (Villa Calavera-projektista) ja osa on siinä ja siinä. Tehdään tarvittaessa lisää :)

Jaaaaa vielä... Nyt herkät ---> silmät kiinni. Koska Adèle Gödin on hieman perso nuorille naisille, kaikki ruokapöytään päätyneet eivät olletkaan neitsyitä...


Kahdelta puuttuu vielä napanuorat. Nämä on tarkoitus säilöä koeputkeen kun laboratorio valmistuu.

Koska nämä on jo niin pieniä, en päässyt kamerani objektiivilla tarpeeksi hyvää kuvaa ottamaan. Olisikohan seuraava ostos sitten jo selvillä...

Ja tosiaan. Tässä nämä tuotokset. Olen saanut aikaiseksi myös ensimmäisen asukkaan linnaan! Hänellä ei ole vielä nimeä, mutta tuolla palvelija odottaa että otan kunnon kuvat hänestä ja hän pääsisi esittelyyn. Hän ei kuitenkaan tykkää olla huomion keskipisteenä, ymmärrettävästä syystä...

Siitä lisää ensi kerralla :)

Voin laittaa näistä ohjeita jos joku halukas tahtoo välttämättä saada sydämen porisemaan keittokattilaansa ;) Tahikka aivot lillumaan hillopurkkiin. Sydämet oli aika helppo nakki tehdä, enemmän niissä ärsytti niiden maalaaminen ja aivot oli luvattoman iisi-biisi. Kaikkien esillä olevien tuotosten maalaus on tehty kynsilakoilla jotta "kostean limainen pinta" säilyisi.

ps. huomasitteko kuvien taustalla alustassa olevat "veririppeet"? Huvitti nähdä ne jälkikäteen, melkoista teurastusta täällä ollaan harrastettu!

28. heinäkuuta 2014

Nukketalon tarina

Olen haaveillut miniatyyrilinnasta jo vuosia. Pitkään Villa Calaveraa tehneenä jokin ei vain natsannut sen talon kohdalla yhteen, joten päätin luopua siitä ja aloittaa kunnianhimoisen projektin. Villa Calaverasta löytyy blogi, johon löytyy kiinteä linkki blogikuvauksen alta :)

Mutta nyt alkaa Château de Gödin tarina.

Adèle Gödin on kauhistuttanut eteläranskan hovia jo vuosisatojen ajan. Parhaiten hänet tunnetaan lempinimeltä "veuve noire" eli musta leski. E. Bathorya ihannoiva Adèle elää aikakautensa vaikeinta aikaa juuri nyt, sillä niin monesta hovista kun hänet on häädetty hänet tunnetaan lähes kaikkialla ja varoittava sana kirii ympäri Eurooppaa. Laki tahtoisi sulkea hänet telkien taakse. Niin ikään pyövelit ja inkvisiittorit tahtoisivat palasen itselleen tästä "saatanallisesta" ja kuollettavasta kaunottaresta. Mutta mikä pahan tappaisi?

Kun on paljon omaisuutta ja valtaa, miksipä ei rakennuttaisi itselleen sitten kokonaisen linnan? Taikka huvilan, herraskartanon... Jonnekin kauas, mutta lähelle jotta ikuisen elämän ylläpitäminen säilyisi. Vaikka olkoonkin tuleva koti kivinen herraskartano tai huvila, Adélen mieltymys kivisiin rakennelmiin heijastuu rakennusprojektiin ja mikään ei pidä tunkeilijat paremmin loitolla kuin kivi ja rautaportit. Nämä toimivat myös toisin päin... ;) Hän lähti eräänä myrskyisenä lokakuun iltana uskollisten palvelijoitensa kanssa vaeltamaan lähelle Italian rajaa Alpeille ja löysi suojaisan rinteen Mont Blancin juurelta, mahdollisimman kaukaa niiltä seuduilta joissa ah, niin turhamaisten ihmisten pelko Adèlea kohtaan on juurtunut.

Palataan silti tekstissä hieman taaksepäin. Siis Adèle kauhistuttanut Ranskan hovia jo vuosisatojen ajan? Kyllä vain. Ja ei, hän ei ole vampyyri eikä ihmissusi. Eikä hän ole futuristinen robotti tai ällöttävä zombie. Hän on tavallinen nainen joka on löytänyt historiankirjoista okkultistisia tietoja ikuisen elämän lähteestä. Hänen huhutaan palvovan itse hänen infernaalista majesteettia Saatanaa ja uhraavan neitsyitä salaisella alttarillaan. Mutta totuus on tarua karumpaa - hän palvoo vain itseään. Lähellä totuutta olevia huhuja tukeekin Adèlen asuinympäristön nuorten naisten, neitsyiden, mystiset katoamiset ja miehillä on vaimoista pulaa...

Château de Gödin-projektissa eletään fantasiamaailmassa jota on vaikea sijoittaa tiettyyn aikaan. Ehkä 1800-luku ja 1900-luvun ensimmäiset kymmenykset ovat suurimmin esillä. Linnassa tulee näyttäytymään myös myöhäiskeskiajan lainalaisuuksia joten toden totta linnasta tulee juuri sellainen joka miellyttää silmääni ja inspiroi. Kauhukartano, verihuvila, kivilinna.... tyrmä sekä kidutuskammiot, steampunk-henkisyys viktoriaarisine laboratorioineen... Nämä kaikki yhdessä tulee näyttäytymään tässä unelmieni nukketalolinnassa jossa unelmat ovat ehkä kaukaisin asia, mikäli joutuu Adèlen uhriksi ;)

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan! Teen kaiken käsityönä itse sen minkä osaan ja pystyn ja mahdollisuuksien mukaan pyrin käyttämään pienen budjetin ihmisenä kierrätysmateriaaleissa. Kauhistuttavan ihastuttava Château de Gödin alkaa nousemaan Mont Blancin rinteelle pikkuhiljaa... Uskallatko seurata sen elämää? :)

27. heinäkuuta 2014

Valmiit kiviportaat

Helteet jatkuu ja olen romuttanut oikean käteni sen verran pahasti, että joudun pitäytymään kaikenlaisesta askartelusta parantumisen ajaksi. Kyseessä ei ole kovinkaan vaarallinen juttu, kenties joku tulehdus ranteessa ja tenniskyynärpää vaivaa, joten oikeilla lääkkeillä ja levolla se menee ohitse. Harmittaa kyllä tosi paljon, nyt kun siunaantui aikaa sairaslomalla en voikaan tehdä mitään - hinku on tosi kova!

Mielessäni on hirveästi kaikkea mitä tahtoisin tehdä, mitä tulen tekemään ja miten suunnitelmat toteutettaisiin. Nyt kun vuorossa olisi ollut kellarikerroksen väliseinien laittelua ja lattian tekemistä, ne vaatii leikkaamista ja muovaamista mihin en tällä kädellä pysty. Joten kulutan aikaani esittelemällä valmiit kiviportaat joista kirjoitin jo aikaisemmin (klik!). Koska olen niin rakastunut styroxiin, jatkan styroxin käyttöä varmasti hamaan loppuun saakka :)

Eli kiviportaat oli muotoiltu ja ne saivat saumauslaastista pinnoitteet. Olin sivellyt kolmesti melko ohuet kerrokset jotta muoto säilyisi ja tasoittaisin vinot leikkaukset tai reiät.

Kun laasti oli kuivunut, kevyt styrox-rakennelma muuttui kivimäiseksi palikaksi. Hioin hienolla hiekkapaperilla pintaa hieman tasaisemmaksi. En siis liikaa jotta elävä pinta ei kärsisi :) Samalla viimeistelin hiekkapaperin avulla muodon joka suunnasta tasaiseksi ja suoraksi. Se oli melko sotkuista puuhaa, hioutuva laasti muuttui mustaksi pölyksi, hehe.

Sitten tummanharmaalla maalilla pohjaväri ja lopulta sekoitin kaksi eri sävyä vaaleampaa harmaata. Niistä tummemmalla kuivasiveltimellä maalasin pinnat esiin ja vaaleimmalla tein vielä varovaisemman pintojen esiinmaalauksen sivelemällä sitä erittäin varovasti portaisiin. Olen ristiriitaisesti tyytyväinen lopputulokseen - ehkä olisi pitänyt hioa vielä enemmän pintaa? Siinä on iso kuviointia ja tässä ympäristössä missä se on nyt, se näyttää vähän turhan ronskilta. Ehkä kun ympärille tulee kivistä pintaa, se näyttää paremmalta. Ja kun saan rautakaiteet kiinnitettyä kaiteen kivipohjaan, se näyttäisi vielä paremmalta. Vai mitä olet mieltä?






Tykkään näistä, mutta kelpaako nukketaloon 1:12? Apua! Kriisin paikka jälleen kerran :)

25. heinäkuuta 2014

Kiviseinän tekoa

Olen koko päivän viettänyt parvekkeella leikellen styroxia, maalaten sitä ja vähän sotkien hiekkaa. Sain mitä upeimmat kiviseinät aikaiseksi kellarikerroksen takaseinäksi ja olen iloinen että voin jakaa ohjeet muillekin eteenpäin. Kiviseinien teko on muutenkin minikoossa aina ollut vähän hankalaa - siitä on monenmoista ohjetta ja tässä yksi hyväksi koettu. En sanoisi että tämä ei olisi hankalaa mutta aikaa vievää se on.

Salaovi kellariin eli kidutuskammioon, buahahaaa :)

Eli homma alkaa leikkaamalla oikean kokoisen palan styroxia.


Tarvitset kaivertamiseen viivaimen, kynän ja askarteluveitsen.


Viivaimella teet viivat sellaiselle etäisyydelle, miten korkeat kivet tahdot nukketaloosi. Mittasin 1,5 cm korkeudeksi itselleni, tahdon että kivet on suuria :)


 Ja tietty poikkiviivat. Tein eri kokoisia kiviä, tulee kivemman näköinen.


Sitten tarpeeksi terävällä veitsellä leikkaa syvältä viivat pois, eli kylmästi tee urat niiden tilalle.

 Kas näin. Viiva jää käteen :)



Sama juttu poikkiviivoillekin. Minulle jäi joitakin viivoja leikkaamatta koska leikellessä sitä tulee tehtyä vähän erilaisia kiviä mitä piirsi. Se ei ole niin vaarallista.


Seuraava vaihe on muotoilla kivet. Pyöristä kulmat ja leikkaa päältä kerros pois. Tämän takia on ihan OK jos alusta alkaen urat ovat syvät, jää enemmän muotoilun varaa pintoihin. Osa tekemistäni kivistä on murtunut, osa puuttuu jne jne... 


Kun on tyytyväinen lopputulokseen ja irtoavat pallurat siistitty pois, aika käsitellä pinta hakkaamalla se täyteen reikiä. Käytin kynsiharjaa joka ei ehkä ole tarpeeksi kova tähän tarkoitukseen. Ehkä grilliharja olisi ollut paras jossa on metallisia piikkejä. Tarkoitus on siis saada epätasainen pinta aikaiseksi ja päästä eroon styroksin pallokuvioista jos niitä on jäänyt.


Mustaa maalia kohtuu paksu kerros. Nyt se alkaa näyttämään jo joltain :) Kannattaa töpötellä isolla siveltimellä jotta rakoihin menee maalia. Tähän tulee vielä toinen kerros maalia jonka jälkeen...


 .... ruvetaan leikkimään hiekalla! Kun toisen maalikerroksen pinta on vielä märkä, pistä hiekkaa kuin tahtoisit haudata sen. Paljon, etenkin rakoihin pitää tähdätä.

Ovikin sai annoksensa.



Käytin tälläistä hiekkaa. Löysin sitä läheiseltä parkkipaikalta. On hyvä, että se on pölyistä ja sen seassa on hienoa ja vähän karkeampaakin jyvää. Isoimmat lohkareet putoavat kyllä pois :)


Kun hiekka on saanut hetken olla siinä, se harjataan (mielellään suoraan roskikseen:) pehmeällä harjalla pois. Tähän kelpaa esim. suti tai luonnonharjaksinen hiusharja. Olen pyhittänyt omani askartelukäyttöön.

Mikäli kosteaan maaliin ei jää tarpeeksi hiekkaa, lisää sitä ja pyyhi kunnes saat haluamasi lopputuloksen. Sitten anna kuivua :)

 Siinä koko katras odottamassa highlighteja.

Lopuksi kuivasutilla maalataan kahdella sävyllä "highlighteja" eli korostuksia kivien pintaan. En ottanut kuvia siitä, mutta se tapahtuu siis niin, että kuivalla sudilla nappaat maalia sen kärkeen, putsaat sitä paperiin kunnes siitä irtoaa vain sen verran maalia, että se likaa pinnan ja sillä sipaiset pinnallisesti kiviä. Tämä tekniikka tuo esiin kivien korkeimmat kohdat jolloin kivi näyttää aidolta ja kuluneelta. Ensin teet sen ronskimmin tummemmalla sävyllä, sitten varovaisemmin vaaleammalla ja saat lopputulokseksi....

 Tadaa!

Nyt ei muuta kuin odottelemaan lattian valmistusta, että saan seinät kiinni taloon. :)

24. heinäkuuta 2014

Styroxista porrasta

Näinä kuumina päivinä ei kauheasti tee mieli tehdä kovinkaan fyysistä hommaa kuten seinien sahaamista ja sovittelua. Päätinpä sitten laittaa patjan lattialle ja leiriytyä kylmän cola-tuopin kanssa kaivertelemaan styroxia! Tätä on tehty nyt muutamat viime päivät. Harmi, että täytyi mennä töihinkin välillä, mutta onneksi on vapaata nyt joten ehdin vähän kiinteätä seinääkin laittaa.

Alustavasti olen kaiverrellut kellariseinämää joka tulee olemaan kivinen ilman rappausta. Kellariinhan tulee keskelle ns. aula josta aukeaa kaksi ovea molemmille sivuille. Aulaan pääsee valeoven kautta jonka takana on sitten portaat. No, se ovi ei tule aukenemaan joten portaat jäävät mielikuvituksen varaan :)

Mutta nyt ensimmäiseen asuinkerrokseen.

Styroxin kaiverrus on ollut mielessäni muutaman päivän ajan ja päätin kokeilla miten kiviaskelmien teko onnistuisi. Olen yrittänyt katsella vinkkejä miten nämä toteuttaisi ja ihan kauheasti en ole ohjeita nähnyt, joten toivottavasti tästä tulee jollekin hyvä inspiraatio. Styroxin kaiverrus on tosi hauskaa kunhan on imuri vieressä :) Vaihe vaiheelta alkaa kokonaisuus hahmottumaan ja mikä tuuri, että minulla on mustaa rappausjauhetta kotona (rautakaupasta). Rappaan siis styroxit tasaisiksi, vähän kuin kakkua päällystäisi jollain glaseerauksella, heh. Lopuksi maalaan ja saan näistä vähän tukevammat sitten. Jännittää hieman miten onnistun siinä.

Tässä siis esimakua portaikosta! Kuvista saa toivottavasti ideaa miten nämä on toteutettu. Omasta mielestäni onnistunutta kokeilua jo nyt, katsotaan miten päällystämisen käy ja saanko askelmat tasaisiksi.


Askelman korkuus on 1,5 cm ja styroksin paksuus on 2,5 cm. Hieman mittailua, säätämistä... liimausta... Ensin leikkaaminen.


Kuva on harmillisesti väärin päin, mutta päätä kääntämällä saa selvää miten askelmat alkaa kehittymään. Keskimmäisessä askelmassa näkyy liimaussauma. Kuumaliima on tosi hyvä kun se tarttuu hyvin. Vielä pitää viimeistellä pinnat ja tasoittaa askarteluveitsellä ennen rappausta.


Sovittelua ja kivikaiteen muodostelua. Askelmat on vähän epäsymmetrisen muotoiset ja tykkään siitä niin. Alakerrassa näkyy kiviseinämää jota olen ehtinyt kaiverrella, olen jo luvannut tehdä postauksen siitä ja sitä saa vielä hetken odottaa kun haen mustaa akryylimaalia, hiekkaa ja muuta tarviketta :)


Ja siinä se on! Tämä on Instagrammiin lataamani kuva lopputuloksesta joka on vielä niin kovin kesken, hyvältä silti näyttää jo nyt. Päätin unohtaa idean siitä, että teen kahteen suuntaan haarautuvat portaat siksi, että saisin yläkertaan enemmän lattiatilaa (ja ihanille kalusteille tilaa!) joten nämä sitten vievät juhlasaliin.

ps. Instagramiin tulee ns. "reaaliajassa" kuvapäivityksiä projektin etenemisestä, joten jos kiinnostaa niin kannattaa kurkata :)

21. heinäkuuta 2014

Seinien laittamista 2

Toinen päivä seinien kanssa meni rattoisasti ja nyt maanantain koittaessa huomaan "vahingot" mitä on saatu aikaiseksi. Polvi auki, kädet hellänä, mieli sekaisin... Eli perus askartelijan syndrooma :)

Sain hieman vähemmän aikaiseksi kuin olisin odottanut johtuen siitä, että minulta loppui naulat kesken kaiken. Varmasti olisin ehtinyt tehdä kaikki muuten! Mutta sain tehtyä vihdoin sivuhuoneet joita jännitin todella paljon, tosin vasemmalla puolella olevat on vain paikallaan ilman nauloja ja liimaa. En haluaisi kiirehtiä, mutta luonne on vähän "kaikkihetimullenyt" joten.... Vielä puuttuisi seinän palanen sieltä ja pääsisin vihdoin tekemään lattioita sekä väliseiniä. Mutta kerros kerrallaan. Hyvä tilaisuus opetella kärsivällisyyttä. Ja sen lisäksi tahtoisin saada asunnon rakennustyömaata muistuttavasta kolosta kodin näköisen taas.

Vaikka väsyttää, en voisi olla tyytyväisempi aikaansaannokseen. On se huikean iso ja painava. En pian jaksa kantaa sitä minnekään! Joten täytynee alkaa miettimään sen lopullista sijoitusta ennen kuin jatkan lattian tekemistä.

Nyt alkaa olemaan vuorossa väliseinien ja lattioiden sahaamisen lisäksi pienenä iltapuuhana (päivän hiljaisimpina hetkinä ettei naapurit kiukustu) kellarin kiviseinän tekemistä. Tässä vähän esimakua tulevasta sessiosta!


Loppuun vielä pari kuvaa. Pahoittelen kuvien huonoa laatua sillä en mitenkään malta virittää järjestelmäkameraa pölyn keskelle työtä keskeyttämään, siinä ehtii kadottaa punaisen langan. Kun isoimmat on tehty niin pienille yksityiskohdille varaan kuvaamiseenkin enemmän aikaa :)

 Tietokone toimi hyvänä apuna :P

 Ja siinä se on. Ruokapöydän kokoisena ja hieman vielä epämääräisenä. Yllättävän kestävää materiaalia tuo laminaatti on ja helppo työstää. Sopii kaltaiselleni kierrättäjälle ja olohuone-puuhastelijalle :)

19. heinäkuuta 2014

Seinien laittamista 1

Aloittaessani en tiennyt mistä aloittaa. Miten laminaatti ottaa liiman ja naulat? Halkeaako se? Joka tapauksessa ne asiat tuli hyvin ilmi päivän mittaan joten aloitin sitten alimman kerroksen lattiasta.
Sen jälkeen tulikin mittajuttuja vastaan kun seinien tulisi olla kantavat, mutta niissä seinissä onkin oviaukkoja. Hetken pähkäilin ja kiroilin ja sain kun sainkin hiljalleen seiniä kasattua raamien ylle.
Huomasin aiemmin laittamani biltema-tikut tosi ongelmallisiksi ja jouduin repimään niitä irti. Ja raamit notkuivat! Olin moneen kertaan menettämässä toivoa, kiroilemassa sormet liimassa ja vääntyneitä nauloja päivittelemässä...
Kunhan saan kaikki ulkoseinät tehtyä, rakennan sivuhuoneet ja ryhdyn luomaan sisätiloja. Tämänpäiväisen projektin myötä olen oppinut paljon rakentamisesta ja ehkä kantapään kauttakin. Nyt hyvillä mielin odottelemaan seuraavaa rakennuspäivää :)

Tällä hetkellä rakennusprojektiin on mennyt rahaa 48€

18. heinäkuuta 2014

Ikkunamaalaus 1 + viikonloppu

Viikonloppu alkaa ja se tarkoittaa sitä, että eräässä Helsingin keskustan tuntumassa sijaitsevassa pienessä kaksiossa alkaa tapahtumaan :)
Kierrätyskeskuksen miehet toivat vihdoin linnan seiniksi tulevat lattialaminaatit ja harmillisesti olin niin väsynyt etten jaksanut aloittaa niiden kanssa touhuamista. Tämä tapahtui alkuillasta. Ennen sitä ehdin aloittaa ikkunoiden maalaamisen.
Ikkunamaalausta
Kirjoitan muuten blogia ensimmäistä kertaa mobiilisovelluksen kautta joten vähän jännittää miltä tämäkin postaus valokuvineen näyttää. Koko päivän kun istuu pöydän äärellä ja kuvat on kännykässä, katsotaan saanko mitään järkevää tuotettua :)
Takaisin ikkunoihin. Olin katsonut valmiiksi joitakin malleja ja jäljensin paperille haluamani kuvan.
Vaikka maalasin ikkunoita "tosissani", niistä taisikin tulla kolme eri vedosta eri tekniikoilla rajattuja. Ensimmäiseen tein mustat rajat paksummalla tikulla, toiseen ohuella siveltimellä ja kolmanteen hammastikulla. Vaikka hammastikku oli paras näistä, lopputulos ei ollut tarpeeksi siisti ja huomenna käyn ikkunoiden ja blogipostauksen kera ostamassa apteekista ruiskuja! Sillä luulisi saavan tarpeeksi tasaista ja ohutta viivaa? Värit mielestäni ovat kivat, mutta...
Jotenkin nämä oli ihan lapsen tekeleen näköiset? Kuviointi on muotoiltu ikkunaan ja lasi tulee seinään niin, että "upotan" sen sinne sisään. Mitä apuna käyttäen, en ole ihan varma. Ajatuksena olisi käyttää styrofoamia, mutta sen saatavuus on huonoa. Onneksi se ei vielä ole ajankohtaista. Huomenna sahaamaan laminaattia. En jaksa odottaa edistymistä!
Katsellaan ikkunoita lisää taas myöhemmin :)

17. heinäkuuta 2014

Rimarungon viimeistely ja pahvisuunnittelu ennen h-hetkeä

Rimojen laittaminen alkaa olemaan hiljalleen paketissa - ellei oteta lukuun, että minulta puuttuu yhä irroitettava etuseinä sekä sivuilta huoneet. Talon leveys on tällä hetkellä n. 75 cm ja alusta, johon talo sijoitetaan on 80 cm leveä. Mikäli päätän laittaa sivuille huoneet kellarikerroksesta alkaen, tulee talolle leveyttä huikeat 130cm! Pohdin jo, onko sittenkin vähäisellä käytöllä oleva ruokapöytäni parempi sijoituspaikka linnalle ja sijoitettuani sen sinne, totesin että se on paras mahdollinen paikka ainakin toistaiseksi. Nyt neljän kerroksen kera sille on korkeutta tullut 100cm ja vielä yksi kerros pitäisi sinne saada :)

Luomisen tuskaa


Kävin eilen ostamassa lisää rimoja ollessani päättänyt, että rakennan nyt heti ne sivuhuoneet ja katson mitä tuleman pitää. Asiahan ei ole niin yksinkertainen, sillä en saa rimoja kiinnitettyä mitenkään fiksusti jo rakennettuun runkoon. Katselin myös runkoon liimattuja biltematikku-vahvikkeita ja niitä oli sikinsokin siellä täällä - miksi?

Kriisi iski. Se iski siis eilen. Mitä teen tälle? Huonekorkeus piti olla 25 cm, mutta se kutistuikin pari senttiä koska en ottanut huomioon rimojen paksuutta joka on 1 cm + biltematikut. Ja kun laitan lattiat... Äitini toimii hyvänä menttorina ja soitto Espooseen auttaa aina. Kriisin kourissa päätin irroittaa biltemasytykkeet ja onneksi sain ne suht. näppärästi irti. Olin ahnehtinut suunnitelmien ohi ja siksi oli tullut kriisin paikka ja enää ei ole sitä niin pahana.


Takaisin innostukseen


Iloisena ja uutta intoa täynnä taas jaksoin laittaa pahvia seinille. Huomenna saan laminaatit kierrätyskeskuksesta ja sitä odotellessa pääsen rakentamisen makuun ja "harjoittelemaan". Pahviin saa leikattua kätevästi myös ikkunoille ja oville paikat ja näin pystyn hahmottamaan työjärjestyksen kun alan kiinnittämään laminaateista leikattuja seiniä.

 Fiilistelyä ja kasoittain pahvia


Kuvassa kellarikerroksen vasen takanurkka, josta unohdin leikata oviaukon viereen tulevaan huoneeseen. Olin niin tohkeissani, innoissani. Ei se ole niin vaarallista!

 Kellarikerroksen yllä 1. asuinkerros eli kutsun sitä aulakerrokseksi. Koko vasen puoli tulee olemaan yhtä aulaa ja kuvassa näkyy viereiseen ikkunahuoneeseen (eli varsin ylelliseen oleskelutilaan) vievä kaariaukko. Tämä koko puolikerros  tulee olemaan korkea ja tuettu massiivisilla pylväillä.

Edessä on tyhjää lattiatilaa johon tulee etupihaa jonkin verran. Talon etuovet tulevat olemaan sivuille liu'utettavat tai sitten ihan vain sellaiset, jotka räätälöidään asettumaan paikoilleen ilman sen kummempia saranoita ja vipstaakkeleita. Takaseinästä ja sen mahdollisista ikkunoista en ole ihan varma vielä.

Aulakerroksen yläpuolella, eli 2. asuinkerros. Puuttuu portaikon aukko ja tähän huoneeseen tulee parvi, josta näkee alas aulaan. Parvi kiertää takaseinän kautta ja edestä on avointa. Lattia-aukon keskelle tulee massiivinen kattokruunu joskus :) Ja etuseinään upeat tiffanyikkunat, puolentoista kerroksen korkuiset. Ahhh!

 Ja koko komeus ruokapöydällä. Ylemmästä kerroksesta kaatui takapahvit ja en viitsinyt enää nostaa niitä pystyyn - tulisipa ne laminaatit jo!

Huomenna, huomenna. Mutta nyt vielä maalarinteippiä, pahvia ja fiilistelyä. Pahvimallintamisessa on se etu, että saan tarkat mitat jotka on helppo piirtää suoraan laminaattiin. Ainakin saisin! Nyt meni leikkaa-teippaahutiloinnilla eli melkoista läpihuutoa pahvittaminen koska se oli aika tylsää :D Ehkä tärkein etu tässä pahvittamisessa on kuitenkin se, että näkee millainen talo tästä tulee ja toimiiko huonejaot jne. Ja nyt otan huomioon lattian kohoamisen kun tulevaisuudessa laitan kivilattiaa. Entä tulevat lamput? Niidenkin paikat tulisi suunnitella hyvin ja tehdä seiniin reiät... Mitä jos mieleni muuttuu? Argh, mihin olenkaan ryhtynyt! Kerros kerrallaan, eikö niin?

Ikkunat


Ikkunaruudut bongasin kierrätyskeskuksesta rakennusosastolta. Maksoin näistä yhteensä 1,5 euroa. Taloon tulee tiffany-ikkunat, eli maalaan nämä valmiiksi ja mielessäni on selkeä ja mielestäni toimiva visio, miten nämä tulevat kiinni talon seinään. Toivottavasti se sitten toimii kun on sen aika! Pääsen varmaan viikonloppuna maalaamaan ja odotan sitä kuin kuuta nousevaa.


Valmiiksi leikattuja lasinpalasia 10cm x 10cm koossa ja 6cm x 10cm koossa. Mikä tuuri!

15. heinäkuuta 2014

Linnan runko - puurimat

Linnan rakennus pääsi hyvään vauhtiin, kun pääsin Hobbypointissa käymään hakemassa rimoja. Ajattelin, että näiden päälle kiinnitän perjantaina saapuvat laminaattilevyt. Idean rimojen laitteluun sain yhdestä kuvasta, jossa näytettiin nukkeodin rakentamisen vaihe. Ehkä olisi kannattanut kuitenkin tehdä suoraan laminaateista kaikki?

Vaikka rimojen laittaminen ei sinänsä ole hankalaa, se on sitä. Äiti sanoi, että sanoisin mieluummin että haastavaa, mutta pakko sanoa, että se on hankalaa.



Lievästä epävarmuudesta huolimatta projektia on mukava tehdä ja viisastua aina matkan varrella lisää. Piirroksia on kerääntynyt vino pino ja rimojen kiinnittelyn myötä tuntuu, että talon suunnitelma on muuttunut ihan totaalisesti. Apua! Noh, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? Meillä suunnitellaan AINA kahvikupin äärellä :)

Seuraavassa hieman kuvasarjaa linnan kehikon syntymisestä. Ajattelin laittaa sivuhuoneet ihan viimeiseksi kun laminaatit on tullut. Ajatella, että minulla on koko viikonloppu vapaata, huh!




Saadakseni tuon tuohon asti, päästelin kentien muutamia ärräpäitä... Ja murskasin sormenpääni vasaralla! Auts! On hieman hankala kirjoittaa koneella. Tuosta etusormeen kasvoi vielä sinisempi ja isompi patti. 


Mä annan kaikille nyt hyvän neuvon: Älkää käyttäkö Clas Ohlsonin nauloja! Ne ärsyttää ja menee ihan kiharalle! Vaikka ne ei ole käytännössä puuhun tarkoitettu (?) niin luulisi niiden tehoavan huokoiseen puuhun... ketunmarjat sanon. Huonot naulat melkein pilasi koko homman, ainakin hidastivat tosi paljon.

Sen lisäksi rimat saattoivat halkeilla välillä. Käytin rimojen lisäksi Bilteman sytykepaloja tuomaan lisätukea sekä runsaasti puuliimaa.

Täytyy hakea lisää rimoja ja nauloja lähipäivinä. Tässä tuotos nyt päivän ahreramisen jälkeen:


Ja herrajumala siitä tulee iso! Nyt kun katson tuota, en tiedä miten tuosta ikinä talo tulee, saatikka linna... Kolme kerrosta on nyt valmiina ja neljäs lähes valmis, vielä pitäisi saada tuohon viides kerros eli katto... Huh! Hieman epäuskoinen tunne kaivertaa sisintä. Kriisi kai kuuluu tekemiseen?

Ja jos ei työkalut, kuten saha ja liimat sekä naulat kuulu ns. materiaaleihin, toistaiseksi nukketaloon on uponnut rahaa 36€.