31. elokuuta 2014

Linnassa kummittelee

Linnan tyrmään suljetaan aina tuon tuosta onnettomia naissieluja. Osa päätyy päivällispöytään, osa tieteellisiin tutkimuksiin tahikka hupitarkoitukseen kidutusvälineeseen. Vaan olipa muuan nainen joka unohdettiin tyrmään...

Ja tyrmään unohdettu ruumis roikkui kuukausi toisensa jälkeen kahleissa joista oli tullut tämän viimeinen leposija. Kenties hän roikkuikin siellä vuosia...

Annettakoon anteeksi Karmenelle. Linnan rakentaminen sekoittaa ajatukset. On paljon tehtävää, juosta nyt kipeillä jaloilla pitkin hehtaarikellaria.

Karmenella on tapana irroittaa ruokintaluukku päästäkseen kurkkimaan vankien vointia. Hänen epämuodostuneet kätensä eivät aina jaksa uurastaa monimutkaisten lukkojen kanssa.

Karmen käskettiin tarkistamaan rouva Heldenin vointi, sillä linnan kellarissa oli alkanut haisemaan. Karmen ei tosiaan haistanut mitään, onneksi...

Ja kun hän kurkisti sisään, huomasi hän rouvan menehtyneen kahleisiinsa.


 Karmen tuupertui järkytyksestä lattialle. Vaivoin hän sai pidettyä itsensä pystyssä nojaamalla ruokintaluukun aukkoon josta hän hetki sitten kurkisti tyrmän takaseinustalle.


Mielessä pyöri vain kammottava verkkokalvoihin piirtynyt kuva mädäntyneistä jaloista sekä kamppailun jäljiltä seinästä irronneesta laastista.


Karmenen ei auttanut muu kuin mennä ilmoittamaan tästä kreivitär Gödinille. Raskain mielin hänen oli kerrottava, että Adèlen vanki rouva Helden on kuollut. Ja mikä olisikaan sanktio näinä vaikeina aikoina kun linnan rakennuskin on vielä kesken?

Pitkän ajan jälkeen, eräänä yönä kuu paistoi kalpean kuultavaa valoaan katon ja maan rajaan tehdyistä ikkunoista. Linnassa vallitsi unen hiljaisuus.

Pian kellarin aulassa alkoi kuulumaan tuulen kahinaa ja kuiskauksia.

Silmänurkassa vilkkuva hahmo rientää nopeasti tilan poikki.


Onkohan se kauan sitten unohtuneen, rouva Heldenin haamu? Rouvan jäänteitä on alettu kutsumaan Luu-Liisaksi sillä se jätettiin tyrmään muiden vankien pelokkeeksi. "Näin tapahtuu teille, mikäli ette ole yhteistyöhaluisia.". Aivan kuin sillä olisi ollut merkitystä!

 Yhtä nopeasti kuin haamu oli tullut, se poistui luurangon luota...

 ... ja loi vielä pitkän, surullisen katseen maallisiin jäänteisiinsä ennen katoamistaan yön huokaukseen.

 Hetkinen? Haamu jäi tuijottamaan sähkökaappia!
Ja meni sinne sisään! Voi ei, aikookohan haamu tehdä jotain linnan sähköjärjestelmälle?
 Huh, toivottavasti haamu ei kanna kaunaa kuolemastaan!

ps! Kiitos blogiani kommentoinutta Merjaa mainitsemalla Luu-Liisan haamusta! Ilman sinua en olisi saanut inspiraatiota tehdä haamua, nyt tarina sai kunnon polkaisun liikkeelle. Kiitos Merja!

30. elokuuta 2014

Kellari valmis :)

Paljon on tapahtunut linnassa viime viikon aikana. Olen saanut aina pari juttua puolivalmiiksi ja sitten yhdessä hujauksessa ne kaikki yhdessä laitetaanki vain kasaan.

Voin nyt ylpeänä todeta, että linnan kellari on VALMIS!

Seuraava etappi on tehdä seuraavan kerroksen lattiat joka sisältää tietysti myös kellarikerroksen katon, mutta se on niin piece of cake.

Katsotaankos, mitä sitä ollaan tehty!

Lattiat on valmiita.

Lattiat on kaiverrettu kiviseinien tapaan mutta pahvista. Tähän käytettiin kirjojen kansista saatavaa kivaa pahvia ja tähän asti suurin työ kaikista koko linnassa. Edes seinien kiinnittely ei ollut näin suuritöistä. Olen niin iloinen näistä, niistä tuli juuri niin hyvät kuin osasin toivoa.

 Kirjojen kannetkin on eri kokoisia... Tein palapeliä ja ne yhdistin sitten laastilla. Mielestäni tuo on hauska yksityiskohta kun on laastia lattioillakin :)

Sähköistys


 Kaiken tämän tohinan keskellä olen ehtinyt valaisimiakin väsäillä :) Tein lyhtyjä kahdet joista toinen on nyt aulassa ja toisen laitan sitten kun ehdin. Aika söötti lyhty. Alla kuva mihin tämä sijoittuu. Sen vastapuolelle tulee toinen tai vien sitä hieman enemmän eteen vastaseinälle, katsotaan nyt.


 Sähkökaappiin tulen tekemään vielä johtoja roikkumaan kun saan siihen sopivaa materiaalia. Nyt se on tuollainen rautakaappi, tehty puusta ja pahvista. 

 Kas, sisällä on sähkötarvikkeita :)

Seinien viimeistelyä

Kerroin aiemmin kuinka oli tulipaloa linnassa ja heitin seinää tuolloin vesilasilla. Onneksi ei tosiaan tullut vahinkoa, mutta siitä tuli ihan mielettömän hyvä idea.

 Minulla on miniatyyrivettä kotona ja päätinpä sitten ruikautella kivien välistä pursuavaksi vettä sisään. Tietysti! Onhan linnan kellari maan alla ja kaikkihan sen tietää että maa tihkuu kosteutta... nyt se tihkuu sisälle ;) Miniatyyrivesi kuivuu sellaiseksi kun se on tuossa ja näyttänee aidolta vedeltä. Katsotaan sitä kun se kuivuu!

 Ja sitten pistin uutta laastia vanhan laastin päälle sinne, missä tuntui sitä olevan ohuelti. Kuvittelenko vain, mutta jostain syystä uusi kerros on vaaleampaa. En anna sen häiritä, tulee ainakin persoonalliset seinät.

Tyrmään ensimmäinen asukas


Asukas? Pikemminkin unohtunut vanki :)

Saanko esitellä Luu-Liisan joka roikkuu tyrmän seinässä kahleisiin unohtuneena.


Luu-Liisa näyttää hymyilevän? No, onhan meillä hauskaa... :D

Seuraavaksi kellariin palataan sisustusmerkeissä! Rakentaminen jatkuu nyt yläkertaan ja en malta odottaa niitä haasteita mitä se tuo tullessaan. Mahtava tunne kun saa jotain valmiiksi!

26. elokuuta 2014

Karmean luovat sähkötouhut (ja pieni varoituksen sana...)

Olen vihdoin sähköjen kimpussa ja poran käyttäminen ei ole ihan niin helppo nakki kuin luulisi! Jos linna olisi edes kohtuu normaali, sähköjen lattaminen voisi olla ihan pikku juttu vain. Mutta näin ei ole :D

Olen aina kunnioittanut pelonsekaisin tuntein sähköporaa ja en vissiin ihan suotta. Sain moisen äidiltä lainaksi. Pienellä "apua-mä-en-uskalla"-harjoittelulla sain tyrmän takaseinään reiän... Sain Karmenen makuuhuoneeseen reiän... 

Päätin sitten porata myös kidutuskammion takaseinään reiän ja havahduin ällöttävän käryn hajuun ja kiviseinämän takaa tuli savua. IIK! Mun linna palaa!

Käteni löysi puoliksi tyhjän vesilasini lattialta ja viskasin sen takaseinää kohti. HUH! Kiitin sivussa kestävää taloa. Se on luja!

Siis voi hyvänen aika tämä käry ei lähde kämpästä ikinä. Olin aiemmin jo huolissani kuumenevasta poranterästä kun se rullaa puuta vasten ja ai että, sehän sytytti styroxisen kiviseinän palamaan. Nyt pienenä vinkkinä kaikille nukkistelijoille;

ÄLKÄÄ PORATKO STYROXIN LÄPI SEINÄÄ!

Meinasi itku tulla kun soitin vapisevin käsin äidille ja pohdin mitä hittoa tässä nyt pitäisi tehdä valojen suhteen.

Noooh. Ei siinä kauaa mennyt - kun luja luonne haluaa ne valot, ne valot laitetaan. Onneksi vahinkoa ei tullut mutta jonkinlaista säheltämistä valojen laitattaminen nyt vaatii.

Se, mikä tekee tämän linnan kellarin sähköistämisen haasteelliseksi on se, että kellarin takaseinän takana on tyhjää tilaa. Tämä siksi, että kellarista ei tulisi liian syvä. Jotta saisin kellarin takaseinästä vietyä sähköjohdon linnan taakse, pitäisi jotenkin tyhjä tila ohittaa sillä en pääse sinne käsiksi enää kun ylemmän kerroksen lattia on asennettu.

Ja jos naurattaa, niin nyt saa nauraa. Omasta mielestäni ratkaisuni on aika luova :D Pahoittelut kehnoista kännykkäkuvista jälleen kerran.

Yhyy... Jouduin tuhoamaan kaunista seinääni :(

Mutta tähän kohtaan teen seinään upotetun sähkökaapin, tietysti steampunk-henkisen! Sen sisältä löydän sitten sähkölampuille pistokkeet. Molemmista isoista huoneista löytynee sitten tälläinen ja kaappiin tulee mahtumaan kahdet tai kolmet vastaavat jatkojohdot. Ihan kiva juttu, että näin pääsikin käymään - kuinka monessa nukketalossa on oikeat sähkökaapit?


Hah. Tähän en sano mitään. Oli pakko valita pinkit :D

Tuossa näkyy kidutushuoneen vastaava aukko sähkökaappia varten.
 Pillin alla komeilee surullisesti kärynnyt reikä josta ehdin rapsutella sulaneen styroksin pois.


 Ja heh, tuossa se johto nyt on taustapuolella.

Mutta tosiaan, en halua edes ajatella miten kauheaksi tulipalo olisi voinut mennä... Huh.

Mutta tämähän on kauhulinna :D

21. elokuuta 2014

Vihdoinkin kellarin KAIKKI seinät (lähes) valmiina!

Eilen sain vihdoinkin rapattua kaikki puuttuvat seinät ja asennettua kaikki loputkin ovet koko kellarikerrokseen! Tämähän tarkoittaa sitä, että pääsen tekemään lattioita, jippii! On siis aika nauttia työn lopputuloksesta joka ei ihan täysin mennyt nappiin. Vuorasin pahvilla ensin seinät jotka lopuksi rappasin, vaan olisipa se pitänyt tietää miten pahvin käy kun se kostuu... Taipuminen ei tietenkään haitannut vaan päin vastoin - se toi lisää särmää linnaan. Jäi harmittamaan halkeilut josta rappaus saattaa ajan myötä lohjeta joten pientä korjausta vain vaatii. Siksi seinät on melkein valmiit :)

Ja hieman kuvia taas, lyhyesti ja ytimekkäästi - projekti etenee! 

 Yllä tyrmän seinää. Karmiva paikka. En todellakaan tahtoisi jäädä tuon oven väärälle puolelle!

 Luonnollisesti rautaovi on kunnolla kiinni, upotettu seinään ja rapattu saumat huolellisesti. Tein tahallaan "sotkuista" saumaa, se näyttää tosi kivalta! Kuvat on tyrmän sisäpuolelta ja tällä hetkellä se on lähes lemppari huoneeni kaikessa karmeudessaan <3


 Kidutushuone tyrmän vieressä. Tämä ovi johtaa kellaritason aulaan eli keskelle.

 Oviaukko joka vie laboratoriosta Karmenen makuuhuoneeseen. Jännä juttu - tein oven tuohon ja asennuksen jälkeen ovi ei enää mene siihen. Pitää tehdä pienempi :D

 Tässä se halkeama.


Ja Karmenen makuuhuone. Näen jo niiiiiin sieluni silmin miten ihanan kamala peti Karmenelle tulee tänne!

 Jälleen kerran, olen tosi iloinen! Lattiasta tulee toivottavasti hyvä, jännitän sitä todella paljon. Olen syönyt urakalla kananmunia jo parisen viikkoa munakennojen vuoksi ja ne tulee korvista ulos. Toivotaan että yksitoikkoinen ruokavalioni on vaivan arvoista kun lattia valmistuu :)

20. elokuuta 2014

Aidot sydämet

Olin luvannut jonkinlaista ohjekollaasia tehdä siitä, miten luodaan kohtuu realistiset sydämet nukkekotiin ja tässä se tulee. Toivottavasti tästä ohjeesta on teille hyötyä omiin projekteihin! Vihreän alustan ruudut ovat kooltaan 1cm x 1cm.


Sydämien muovailua varten tarvitset:



Fimoa (punaista ja ihon väristä)
Hammastikku
Askarteluveitsi
 Kärsivällisyyttä ;)


Sitten aloitetaan!

Valitse sopivan kokoinen pala.

Leikkaa paksummasta päästä sydämelle runko.

Muotoile siitä ylläolevan mukainen "kartio". Älä tee pidemmästä pätkästä liian ohutta, sillä siitä tulee valtimot.

Katkaise valtimot siistiksi ja sopivan mittaiseksi.

Halkaise jotta saat kaksi valtimoa. Varo halkaisemasta liian juuresta koska valtimo haarautuu.

Tässä on ensimmäinen vaihe.

Seuraavaksi:

Katkaise pätkä ylijäämäfimosta ja tee siitä putkilo. Osoitan veitselläni millainen.

Putkilo kiinnitetään päästä ensin sydämen etuvasempaan reunaan. Siitä se viedään valtimoiden välistä taakse. 

 Katkaise ylimääräinen pätkä ja kiinnitä päädystä niin, että se sulautuu sydämen runkoon. Tämä putkilo on myös valtimo.

Tähän päättyi toinen vaihe. 

Seuraavaksi:

Leikkaa pala ylijäämäfimosta ja pyöräytä se. Sen koko saa olla 1/3 sydämen koosta eli tämä pala muodostaa yhden osuuden.

Muodosta siitä pieni kartio. Varo tekemästä liian ohut.

Litistä paksua osaa varovasti sormella.

Kiinnitä se aiemmin kiinnitetyn putkilon alkupään päälle sydämen vasempaan reunaan. Tämä on "kammio" :)
Sitä ei kannata liikaa sulaututtaa sydämeen sillä siinä kuuluu olla muotoa.

Ja se pieni pätkä katkastaan ja se on myös poikki mennyt valtimo.

Tadaa!

Ihan vielä ei ollut valmista. Kuvasta puuttuu muotoilu.

Yllä olevat on tehty ilman "rasvaa" sydämen ympärillä eli vaaleanpunaista fimoa. Alle kuvasin miten sen voisi sijoittaa, tai ainakin miten itse sen tein. Prosessi on ihan sama, mutta sydämen sivuosaan tulee pala vaaleaa fimoa.

Ja näihin kuviin kuvasin myös muotoilun minne se tulee, koska se on helpompi havannoillistaa vaalean fimon kanssa.





Tähän kohtaan tarvitaan hammastikkua avuksi muotoiluun. Sydämen kammion tulee erottua ja tässä näkyy kuinka siinä on vähän rasvaa. Tykkään, että rasvan kanssa sydän on aidomman näköinen.

SITTEN UUNIIN :)


Kun sydämet ovat kypsyneet uunissa, on aika tehdä niistä ällöttäviä :D

Tein kolmet kappaleet ihan tätä tutoriaalia varten. Näiden ei todellakaan tarvitse olla symmetrisiä tai prikulleen sydämen mallisia kuten eivät omanikaan ole tässä kuvassa. Maalaus tekee näille sen tempun!


Siihen tarvitset:

Punaista kynsilakkaa
Naturel-väristä kynsilakkaa
Sinistä kynsilakkaa

Hammastikku ja pinsetit




Aloita sinisestä kynsilakasta. Minulla on tuollainen oma sekoitus jossa on hieman lilahtava vivahde, sopii tosi hyvin ällöttäviin juttuihin :P

Eli pistä tippa kynsilakkaa jonkin alustan reunalle. Siitä ota hammasikun päähän kynsilakkaa ja ala täyttämään sydämen "saumoja" ja reunoja sinisellä värillä, sinne tänne mutta ei liikaa.



Sitten sama juttu punaisella. Sitä laitetaan paksulti valtimoiden/laskimoiden päihin ja niistä valumaan pitkin sydäntä.


Lopuksi kun tekeleet on kuivunut, lakkaa naturelli-värisellä kynsilakalla kauttaaltaan sydämet. Ja ohuelti. Saumoihin saa jäädä vähän paksumpi kerros, se antaa sydämille ihmisrasvaisen efektin ;) Naturellin värinen lakka on myös siitä tehokas, että se on ihmisen lihan väristä joten lopputulos on realistisempi kuin kirkkaalla lakalla sivelty. Jääpi näiden pintaan sellainen ällöttävä kerros... :P

Ja aivan kuin nämä olisi revitty suoraan rinnasta... Vielä odottaa kuivumista.



Ja tässä valmiina, kuivuneina ja karmeina :D




Kysy jos on jotain epäselvästi kerrottu. Pahoittelen kuvien valoituksen kanssa vaihteluita, Suomen elokuinen vaihteleva pilvisyys ja sade... Mutta kyllä kelpaa askarrella :)